Kesäinen päivä sai yllättävän käänteen, kun jäimme leikkikaverini kanssa lukkojen taakse kylmään ja pimeään maakellariin. Siellä me olimme, pojanviikarit, kylmässä ja pimeässä. Hakkasimme ovea ja huusimme itsemme näännyksiin. Lopulta kielemmekin meni solmuun ja sekoilimme sanoissa. Huusimme: ’Aukaiskaa tää kernarin ovi’. Onneksi meitä kannatteli eräs voima – toivo. Tiesimme nimittäin, että pian äitini etsii meitä. Yhtäkkiä ovi avautui ja kirkkaan kesäpäivän valo syöksyi alas kellarin pimeyteen ja vapaus koitti. Voi mikä helpotus, mikä ilo ja riemu!
Kansan suussa kulkeva sanonta: ”Niin kauan kuin on elämää, on toivoa”, löytyy itse asiassa Raamatusta. Saarnaajan kirjassa sanotaan (3:4): ”Toivoa on sillä, jonka suodaan olla kaikkien elävien seurassa.” Toivo on niin syvästi kietoutunut ihmisen sielunmaisemaan, että se, joka on luopunut toivosta, on itseasiassa lakannut jo elämästä.
Ihminen voi laittaa toivonsa myös vääriin asioihin. Mikäli toivo perustuu näkyvään ja epävarmaan rikkauteen, vääryydellä hankittuun voittoon tai valhetietoon, toivo ei ole kestävää. Jumalattoman toivo katoaa (Job 8:13), mutta se, joka laittaa toivonsa Jumalan armoon, saa elää elämäänsä turvallisesti tietäen, että hänellä on parempi tulevaisuus. Toivo on kristillisen elämän keskeisiä käsitteitä. Jumala itse on toivon Jumala ja hän lupaa antaa meille tulevaisuuden ja toivon.
Elämän ahdistuksissa ja vaikeina aikoina, kun odottaa apua, toivo paremmasta antaa sisäistä voimaa. Jos olet juuri nyt ahdistuksen pimeydessä tai tukalassa helteessä ja voimasi ovat lopuillaan, niin muista lupaus: ”Katso, Herran silmä valvoo niitä, jotka pelkäävät häntä ja panevat toivonsa hänen armoonsa.” (Ps 33:18) Koskaan ei siis kannata luopua toivosta, sillä Jumala on aina mahdottomia tilanteita ratkaiseva Jumala. Tämän Jumalan antaman iloisen ja elävän toivon, ihminen saa omistaa uskon kautta Jeesukseen Kristukseen. Sydämen usko häneen, avaa toivon näköalat ja iankaikkisen elämän. Paavali kiteyttää asian: ”Kristus teissä – kirkkauden toivo.” (Kol 1:27) Jos tunnistat itsesi, että sinulla ei ole tätä kestävää ja todellista toivoa, käänny Jumalan puoleen ja huuda avuksi hänen nimeään. Ei ole väliä, jos vaikka vähän sekoilet sanoissasi, sillä Jumala huomioi sydämen huutosi. Silloin sielusi lukittu ovi avautuu ja kirkas valo tulvii elämäsi pimeyteen. Vapaus koittaa ja ilo voittaa. Juuri nyt on pelastuksen päivä! Toivorikasta elämää jokaiselle näillä Paavalin sanoilla: ”Toivon Jumala täyttäköön teidät kaikella ilolla ja rauhalla uskossa, niin että teillä olisi runsas toivo Pyhän Hengen voimassa.” (Room 15:13)
Veli-Matti Köykkä
johtava pastori
Lapuan Helluntaiseurakunta
Kirjoitus julkaistu Lapuan Sanomien Viikon varrelle -palstalla 28.6.2023
